Tukea työllistämiseen

Toisinaan uuden työntekijän palkkaukseen sekä työtehtävien ja työympäristön räätälöintiin tarvitaan tukea. Muun muassa työ- ja elinkeinohallinto, Kela, työeläkelaitokset sekä tapaturma- ja liikennevakuuttajat tarjoavat työllistämiseen erilaisia tukitoimia.

Tukityöllistämisen tarjoamia maksuttomia tukia työnantajalle on esiteltynä näillä sivuilla.


Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöillä on työllistyessään yleensä tukena työhönvalmentaja. Työhönvalmentaja on saattanut auttaa työnhakijaa löytämään haetun työpaikan ja valmentanut tätä muun muassa työhakemuksen laatimiseen ja haastatteluun.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennusta tehdään monissa eri organisaatioissa ja sen sisältö vaihtelee jonkin verran eri paikoissa. Yleisimmin työhönvalmentajien tehtävänkuvaan lukeutuu kuitenkin:

Erityistä tukea tarvitsevan henkilön valmentaminen ja tukeminen työllistymään tavallisiin työyhteisöihin.
Sopivien työtehtävien etsiminen ja räätälöiminen asiakkaalleen yhdessä työnantajan kanssa.
Työtehtävien perehdyttämisessä tukeminen ja auttaminen työsopimuksen laadinnassa.
Työyhteisön perehdyttäminen uuden työtoverin tuloon liittyvissä asioissa.
Sekä asiakkaan että työnantajan tukeminen työsuhteen solmimisen jälkeenkin.
Lisätietoja:

www.rinnekoti.fi

www.te-palvelut.fi

www.tyohonvalmentaja.fi

Työkokeilu

Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt työllistyvät usein työkokeilun kautta. Työkokeilu järjestetään aina aidoissa työympäristössä oikeita työtehtäviä tehden, jolloin työnantajilla on mahdollisuus selvittää työkokeilijan soveltuvuutta työtehtävään sekä henkilön työkykyä ja jaksamista työpaikalla.

Työkokeilu kestää yleisimmin 3-6 kuukautta. Kokeilujakson jälkeen työnantaja antaa arvion työllistyjän soveltuvuudesta kyseiseen työtehtävään. Parhaassa tapauksessa työkokeilujakso päättyy palkkasuhteeseen.

Työnantajalle työkokeilu on maksutonta, työkokeilija saa ylläpitokorvausta Kelalta.

Lisätietoja:

www.te-palvelut.fi

Palkkatuki

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Sitä voivat saada kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, mm. yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet sekä sosiaaliset yritykset. Jos työnantajana on sosiaalinen yritys, palkkatukea voidaan myöntää muista yrityksistä poikkeavin ehdoin.

Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan tuottavuuden arvioidaan olevan tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut osaamisessa ja ammattitaidossa olevien puutteiden, työttömyyden keston, vamman tai sairauden taikka muun syyn johdosta. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille.

Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan palvelutarpeisiin. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan.

Jos palkkatuki myönnetään sillä perusteella, että työttömän vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi vaikuttaa hänen työsuoritukseensa tarjoamassasi tehtävässä

  • tuki on enintään 50 % palkkauskustannuksista.
  • tukijakson kesto on enintään 24 kuukautta kerrallaan.

Työolosuhteiden järjestelytuki


Työolosuhteiden järjestelytuki on työnantajalle maksettavaa rahallista tukea vajaakuntoisen työntekijän työnteon edistämiseen. Tuella korvataan muun muassa vammaisen tai sairaan henkilön tarvitsemia välineitä tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä henkilön työnteon kannalta ja joiden kustannukset ovat työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittäviä.

Tuki voi olla enintään 4 000 euroa henkilä kohden.Tukea voi saada myös toisen työntekijän antamaan apuun 20 työtunnille kuukaudessa enintään 1,5 vuoden ajan. Tukea maksetaan kuukausittain jälkikäteen 20€ tunnilta toteutuneiden työtuntien perusteella.

Lisätietoja:

www.vates.fi

Avotyötoiminta

Avotyötoiminta ei ole tukityöllistymisen muoto siinä missä aiemmat, mutta se on myös yksi vaihtoehto kehitysvammaisille henkilöille päästä etenemään avoimille työmarkkinoille.

Avotyötoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, jossa henkilö on sijoitettuna tavalliselle työpaikalle normaaleja työtehtäviä tehden. Yleensä työtehtäviä on kuitenkin helpotettu ja henkilöllä on enemmän vapauksia kuin muilla työntekijöillä. Kehitysvammaisten henkilöiden kannalta avotyössä on tärkeää erilaisten taitojen oppiminen ja/tai kuntoutus.

Avotyötoiminnasta ei makseta palkkaa eikä siihen liity työsuhdetta. Palkan sijaan avotyötä tekevälle maksetaan työosuusrahaa, joka saa olla enintään 12 euroa päivässä.