Kaikki työuralle! Työttömien aktiivipolittiikkaa Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore julkaisu pureutuu työttömien aktiivipolitiikkaan Suomessa. Aktivointipolitiikassa on kyse siitä, että työttömäksi jäänyt, työttömyysturvaa tai toimeentulotukea saava henkilö palaisi mahdollisimman nopeasti takaisin palkkatyöhön. Siten myös työttömän työkyky on keskeisessä osassa juuri aktivoinnin näkökulmasta, sillä on mahdottomuus työllistyä tai pysyä työelämässä ilman työkykyä.

Julkaisussa onkin mielenkiintoinen kappale työkyvystä ja sen arvioinnista työttömyyden näkökulmasta. Artikkelissa luodaan kuvaa ajankohtaisista käsitteistä ja käytännöistä työkyvyssä ja sen arvioinnissa sekä pohditaan niiden merkitystä työttömyyden näkökulmasta. Artikkelissa vertaillaan niin ikään työkyvyn arviointikäytäntöjä työllisten ja työttömien välillä.

Pohjoismaissa arviointikäytännöt ovat käytössä eri tavoin. Esimerkiksi Suomessa työttömien työkyvyn arviointiin ei ole vielä luotu samanlaisia vakiintuneita toimintatapoja kuin työterveyshuollossa työelämässä jo oleville, vaan arviointia toteutetaan eri tavoin eri kunnissa. Norjassa ja Tanskassa sekä työllisillä että työttömillä on käytössä sama arviointimalli. Ruotsissa työttömien työkykyä arvioidaan suhteessa omaan aiempaan työhön myös muihin avointen työmarkkinoiden tarjoamiin työmahdollisuuksiin. THL:n tarkastelun mukaan muissa Pohjoismaissa työmarkkinoiden näkökulma vaikuttaa olevan vahvemmin mukana työkyvyn arvioinnissa kuin Suomessa.

Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin työkyvyn arvioinnin ominaispiirteitä Pohjoismaissa.

Lisää näkökulmia työttömän työkykyyn ja työkyvyn arviointiin sekä muihin julkaisun mielenkiintoisiin aiheisiin pääset lukemaan täältä.

Kaikki työuralle! Työttömien aktiivipolitiikkaa Suomessa

 Lähde: THL, Kaikki työuralle! Työttömien aktiivipolitiikkaa Suomessa, s. 135