•  
  •  
Rinnekoti-säätiö
  • Tekstin koko:
  • A
  • A
  • A

Kaikki sen tiesivät: Kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus saada tukea työllistymiseen

testiloppu.jpg
76 henkilöä testasi tietonsa kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanteesta Taidoista työpoluiksi -hankkeen tuottamalla testillä.

Testin vaikeimmat kysymykset näyttivät liittyneen työnantajien asenteisiin tai avotyöhön. Kaikkiaan 80 % vastanneista uskoi, että työnantajien asenteet ovat suurin este kehitysvammaisten ihmisten työllistymiselle. Kehitysvammaliiton tekemän selvityksen (2016) mukaan asia ei kuitenkaan onneksi ole näin. Selvityksessä kerrotaan, että kehitysvammaisia ihmisiä työllistäneiden työnantajien mielestä kehitysvammaiset työntekijät tulevat pääsääntöisesti hyvin toimeen työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Heitä kohdellaan tasavertaisina ja he vaikuttavat positiivisesti työyhteisön ilmapiiriin ja organisaation imagoon.

Sen sijaan työnantajat tarvitsevat lisätietoa työllistämisen mahdollisuuksista ja tukimuodoista. Myös työhönvalmentajan saatavuus helpottaa osatyökykyisen henkilön työllistämistä.

22 % vastanneista ei tiennyt, mitä avotyö tarkoittaa. Avotyö ei tarkoita työpaikalla tehtävää palkkatyötä, vaan se on Suomeen 1990-luvulla omaksuttu sosiaalipalvelun toimintamalli. Siinä henkilö tekee työtä tavallisella työpaikalla. Henkilö ei ole kuitenkaan palkkatyösuhteessa työnantajaan, vaan hänelle maksetaan tekemästään työstä työosuusrahaa, joka on enimmillään 12 euroa päivässä. Muutkaan työsuhteeseen kuuluvat edut eivät kuulu avotyöntekijälle: hän ei esimerkiksi ole oikeutettu palkalliseen vuosilomaan eikä hänen työeläkkeensä kerry.

Viime aikoina avotyötoiminnan juridista ja eettistä perustaa on kyseenalaistettu. Jos kehitysvammainen henkilö pärjää hänelle tutussa työssä, hänen sopimuksensa tulisi muuttaa normaaliksi työsuhteeksi ja häneen tulisi soveltaa samaa työehtosopimusta kuin muihinkin työntekijöihin.

Kehitysvammaisuus ei ole este työllistymiselle

Kymmenen prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kehitysvammaisuus on este työllistymiselle tai että työkyvyttömyyseläkkeellä ei voi tehdä töitä. Kehitysvammaisuus sinänsä ei ole este työllistymiselle, mutta monesti kehitysvammainen ihminen tarvitsee työllistymiseen toisen ihmisen tukea. Jokaisen kehitysvammaisen henkilön tuen tarve on yksilöllinen.

Kehitysvammaisen ihmisen toimeentulo perustuu tyypillisesti työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi hakea ja vastaanottaa työtä, mutta hän törmää usein kannustinloukkuihin.

Lähes kaikki vastaajat tiesivät, että kaikki 14 000 sosiaalitoimen palveluna järjestettävään työ- ja päivätoimintaan osallistuvaa henkilöä ei ole työkyvyttömiä. Näistä henkilöistä arviolta 3000 henkilöllä työkyky voisi riittää palkkatyöhön työhönvalmennuksen ja työn uudelleenjärjestelyn avulla. Nämä henkilöt ovat osatyökykyisiä, eivät työkyvyttömiä.

Kehitysvammaisen henkilön työllistymisessä suurena apuna ovat työhönvalmentaja. Työhönvalmentaja toimii kahteen suuntaan: yhtäältä hän auttaa työnantajaa löytämään sopivan työntekijän ja toisaalta työntekijää löytämään sopivan työn. Työhönvalmennus käynnistyy, kun kehitysvammainen henkilö haluaa työllistyä ja se jatkuu yleensä henkilön koko työuran ajan.

Työhönvalmennuksen on todettu olevan yksi merkittävimmistä kehitysvammaisten työllistymistä edistävistä asioista. Siksi työhönvalmennuspalvelu olisi tärkeä saada kaikkien siitä hyötyvien kehitysvammaisten ihmisten saataville. Työhönvalmennuspalvelu on maksutonta työnantajalle ja työntekijälle.

Kaikilla on oikeus tehdä työtä

Kaikki sen tiesivät: Kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus saada tukea työllistymiseen. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia elantonsa itse valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisella henkilöllä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kehitysvammainen ihminen voi työllistyäkseen tarvita esimerkiksi työhönvalmentajan tukea, työolosuhteiden uudelleen järjestämistä tai apuvälineitä työn tekemiseen. Erityistä tukea tarvitseva henkilö on oikeutettu niihin tukiin ja toimenpiteisiin, jotka auttavat häntä pääsemään samalle viivalle muiden kanssa työnhaussa. Tätä kutsutaan positiiviseksi erityiskohteluksi.

Kiitos kaikille testiin osallistuneille! 22.11. mennessä yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin lahjakortti Myö Hostelliin. Arpaonni suosi Anu O:ta, jolle on ilmoitettu henkilökohtaisesti voitosta. Testi on auki vuoden loppuun saakka, jos haluat vielä testata tietosi.

päivitetty 27.11.2017