•  
  •  
Rinnekoti-säätiö
  • Tekstin koko:
  • A
  • A
  • A

Määrätietoisuus vei Maijan kameran eteen

Heinäkuun aurinko paistaa ikkunoista sisään. Projektipäällikkö Mari Mononen haastattelee malli Maija Mattilaa. Äiti Anna-Erika auttaa muistamaan, kun Maija pyytää: ”Äiti auta, en muista.”

Maija Mattila.jpg

Luja tahto

Maija Mattilan, 19, haave mallin urasta on vanha. – Olen pienestä asti haaveillut tästä kyllä. Olen katsonut telkkarista ja Youtubesta. Olen harjoitellut peilin edessä kävelyä ja posettamista, Maija aloittaa.

Maijan uraa ovat vauhdittaneet yhtäaikainen tyytymättömyys omaan itseen ja unelma mallin urasta. Äiti ja tytär ovat käyneet monia keskusteluja siitä, kumpaa Maija enemmän haluaa – syödä herkkuja mielin määrin vai tehdä mallin työtä.

– Maija valitsi mallin työt. Sitten sanoin hänelle, että oman itsen arvosteleminen ei auta, vaan asialle pitää tehdä jotakin. Keskusteltiin myös siitä tosiasiasta, että jos malliksi haluaa, pitää tehdä töitä ja muutos elintapoihin. Otimme asiassa monta kertaa yhteen, äiti Anna-Erika Mattila kertoo. - Totaalinen elämänmuutos harmitti, sillä herkkujen syömistä piti alkaa rajoittaa, äiti jatkaa.

- Harrastan tanssia ja laulua ja kuntosalia, Maija kertoo elämäntaparemontistaan. - Olen vain liikkunut ja syönyt terveellisemmin. Kaikki nämä epäterveelliset asiat olen jättänyt pois, esimerkiksi sokerin. Nyt on parempi olo, Maija päättää.

– Tätä on projektia kestänyt jo yli vuoden ja Maijan paino on tippunut toistakymmentä kiloa. Kaikki vanhat vaatteet ovat nykyään liian isoja. Aiemmin oli vaikea löytää housuja, nyt niitä löytyy ihan helposti, äiti Anna-Erika kertoo.

Kuvauspäivät ovat pitkiä

Maijalla on kuvauksia keskimäärin joka viikko. Joskus voi olla pidempiä aikoja, jolloin ei ole keikkoja, mutta sitten kuvaksia tulee monta peräjälkeen.

Maija kertoo, että mallin työ ei ole pelkkää kuvissa poseeraamista, vaan sitä edeltää useita työvaiheita. Kuvaukset alkavat pukujen sovituksella etukäteen. Sitten lyödään kuvauspäivä lukkoon. Kuvauspäivänä huolehditaan mukaan oikeat kengät ja korut, tehdään meikki ja laitetaan kampaus. Sitten mennään studiolle. – Työkeikoille menen Minnan kanssa. Kuvauksissa mä kuuntelen ohjeita ja poseeraan niiden mukaan, Maija kertoo.

- Mielenkiintoisinta on olla kameran edessä, Maija kertoo ja jatkaa: Mun esikuvia ovat Polina Hiekkala ja Maryam Razavi. Myös Madeline Stuart on hyvä. – Olin samoissa kuvauksissa Sephora Ikalaban kanssa. Meitä kuvattiin Kalevala korun videoon. Myös Telian mainos ”Riko kuplasi” oli videokuvaus, joka on jäänyt mielenkiintoisena muistona Maijan mieleen.

- Saan ihan oikeaa palkkaa mallin työstä. Olen ollut tyytyväinen. Äiti hoitaa neuvottelut, Maija kertoo. Äiti Anna-Erika jatkaa, että oikeastaan palkkaneuvotteluissa vasta testataan, miten reilua yhteistyötä yritys haluaa tehdä. Palkanmaksuksi on jopa ehdotettu elokuvalippuja. Tätä tosin tapahtuu nykyään harvemmin, äiti sanoo.

Somejulkisuus on kiva ja tyhmä asia

New Yorkin muotiviikoille työmatkalle pääseminen on yksi Maijan haaveista. – Nyt ollaan perustamassa Maijalle omia nettisivuja ja kaikki tämä tähtää siihen, että Maijan tunnettuus lisääntyy, Anna-Erika kertoo.

Äiti ja Heidi ovat Maijan virallisen facebook-sivun päivittäjiä. He keskustelevat ja hyväksyttävät kaikki ideat Maijalla ennen julkaisua. Myös instagramissa Maijalla on profiili.

- Jos somea osaa käyttää oikein, mikä tahansa on mahdollista, äiti Anna-Erika sanoo. Somen ikävä puoli on taas se, että se on avoin kaikille – myös niille, joilla ei ole hyvä tarkoitus.

Siksi Maijan henkilökohtainen profiili esimerkiksi facebookissa on salanimellä ja hyväksyy ystävikseen vain ihmisiä, jotka hän tuntee oikeasti. – Tästä me ollaan Maijan kanssa puhuttu paljon, äiti jatkaa. – Myös sitä Maijan on vaikea hahmottaa, onko tykkääjiä 100 vai 100 000.

Apua unelmiin pääsemiseksi

Maijan unelma on ollut tehdä mallin töitä. Tämän unelman toteutumiseen on tarvittu monien ihmisten ennakkoluulotonta apua. - Äiti on auttanut mua. Vissykin on auttanut. Se järjesti mulle yllätyksenä kuvaukset, kun täytin 18 vuotta. Kuvaukset tehtiin studiossa. Siitä tuli video, Maija kertoo.

- Kahdessa vuorokaudessa videota oli katsottu 149 000 kertaa. Sitten video meni Rakel Liekin toimittamaan Kioskiin. Sen jälkeen rupesi tulemaan yhteydenottoja, äiti Anna-Erika kertoo. - Kaikki tämä vei Maijan unelmaa eteenpäin. Myös Sakari-veli ja Sakarin kaverit sekä koulu tukevat Maijaa unelmassaan. Aina kannattaa miettiä, miten lähellä olevat ihmiset voivat auttaa, äiti päättää.

- Mä voisin antaa vinkkejä, miten voi edetä, jos kaveri haluaa myös malliksi, Maija aloittaa. – Mulle saa rohkeasti tulla sanomaan, jos haluaa vinkkejä vaikka meikkaukseen, Maija sanoo.

Jos Maija ei olisi malli, hän haluaisi silti työskennellä kauneus- ja muotialalla. - Mä haluaisin suunnitella vaatteita. Tykkään meikata toisia ihmisiä. Laitan aina oman nutturan tai letin kouluun, katson Youtubesta, miten kampauksia tehdään. Mä oon harjoitellut niiden tekemistä äidille, Maija kertoo. - En pidä mahdottomana, että tulevaisuudessa tässä olisi Maijan ammatti, äiti sanoo. - Avustavat tehtävät kampaamossa!

Suomessa ei ole kovin tavallista, että työyhteisössä työskentelee myös kehitysvammainen henkilö. Sen vuoksi voi olla hankalaa hahmottaa, että he saattavat tarvita erityistä ohjausta työssään. - Kun katsoin minusta kuvattua videota, huomasin, että mä kävelin vähän hassusti. Muut käveli paremmin. Mä kävelin niin nopeesti, mun lantio heilui niin paljon. Mä haluaisin oppia, miten Sephora kävelee.

Äiti jatkaa: - Pointtihan on, että still-kuvissa haetaan erilaisia asentoja. Catwalkilla ei haeta poseerausasentoja vaan esitellään vaate. Videolla Maija haki paljon eri asentoja, kuten stilll-kuvauksissa tekee, eikä henkilöillä, jotka olivat järjestämässä näytöstä, ollut kokemusta, miten kehitysvammaista henkilöä tilanteessa ohjataan. Vaikuttaa siltä, että kun vastassa on kehitysvammainen henkilö, ei helposti uskalleta neuvoa ja ohjata, äiti sanoo. - Vaikka ihan normaali palaute on paikallaan myös kehitysvammaisille.

Tällä hetkellä Maija pohtii lisäansaintamahdollisuuksia. Tavoitteena on nimittäin järjestää 20-vuotissynttärijuhlat Afrikka-teemalla jossakin erityisessä paikassa. – Ajattelin kutsua mun kaverit ja vanhemmat. Siellä olisi jotakin afrikkalaista rumpumusiikkia, Maija paljastaa. – Mona on luvannut tehdä kakun sinne. Sillä oli unelma kakkukirjan tekemisessä ja mä autoin sitä siinä. Nyt se saa toteuttaa unelmansa, kun se tekee kakun mun juhliin, Maija päättää.

TAIDOISTA
TYÖPOLUKSI
-PROJEKTI

Höyläämötie 11 A 1
00380 Helsinki